Uaniipputit: Saqqaa Illoqarfinnut nunaqarfinnullu pilersaarutit Sisimiut Teknikkikkut atortuutit

Greenlandic   Dansk
Sisimiut Attaveqaatit/ Umiarsualivik/ Mittarfik Aqquserngit aqqusineeqqallu aaqqissuussaanerat Illoqarfiup qeqqa Inissiaqarfik/najugaqarfik Inuutissarsiuteqarfik Suliffeqarfiit Sunngiffik Ilinniarfiit allat Kulturikkut kingornussat Teknikkikkut atortuutit Sisimiut nunataat Namminersorlutik soqutigisaat Aalajangersakkat Maniitsoq Atammik Napasoq Kangaamiut Itilleq Sarfannguit Kangerlussuaq Aalajangersakkat Nalinginnaasumik aalajangersakkat

Teknikkikkut atortuutit


Imermik pilersuineq.

Imermik pilersuineq, nuna tamakkerlugu pilersuiviulluni suliffeqarfimmit Nukissiorfimmit isumagineqarpoq. 

Sisimiut illoqarfiata kangia-tungaani tatsinit arlalinnit illoqarfik imermik pilersorneqarpoq. Illoqarfiup ernga mingutsinneqannginnissaa qulakkeerniarlugu tatsit taakku killingi angallavigeqqusaanngillat. Imeqarfiit killingi angallavigeqqusaanngitsup iluani assersuutigalugu sanaartornerit, motoorilinnik angallanneq il.il. inerteqqutaapput/killilersugaapput. 

Ukiuunerani, ilaatigullu aasaanerani sunngiffimmi sammisassat kiisalu Sisimiut eqqaani nunaannarmukarniaraanni imeqarfikkut angallavigeqqusaanngitsukkoortariaqartarneq unammillernartut ilagaat. Assinganik innaallagissamik pilersuiveeqqamut uuliamik, illuaqqanut assigisaannullu kiassaateqarfimmut uuliamik pajussagaanni aamma tassuunaartariaqarpoq. Tamakku tamarmik patsisaallutik imeq annertunerusumik annikinnerusumilluunniit mingutsinneqaratarsinnaasarpoq. 

Isumannaatsumik assartuinissaq/aqqusiinissaq anguniagaavoq. Taamaalilluni nunami sammisassaqarsinnaanissamut periarfissat pigiinnarneqassapput. Sammisassaqartitsiviit eqqaani tatsinit imeq, assersuutigalugu Alanngorsuami sammisassaqartitsiviup eqqaani tatsinit imeq, illoqarfimmiunut imermik pilersuivimmut akulerutsinnginnissaat kuuffiliinikkut qulakkeerneqassaaq, soorluttaaq ajutooratartoqarsinnaanissaa pinaveersaartinneqassasoq. 

Aqqusinersuup naanerani, Nilliasumi imeqarfik imermik imigassamik minguiaaviulluni A1-itut taaneqartarluni imeqarfiuvoq. Erngup imigassap pitsaanerusumik minguiartalerneqarnissaa anguniarlugu A2-mut A3-mulluunniit nutarterneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. 

Illoqarfimmi illut amerlanersaat imeqarfimmit pilersorneqarput. Illoqarfitoqqani illut ataasiakkaat suli kuuinnartumik imeqanngillat. 

Innaallagissamik pilersuineq

Innaallagissamik pilersuineq Nukissiorfiit isumagisaraat. 

Kangerluaarsuk Tullermi erngup nukinganik nukissiorfimmit pingaarnertut illoqarfik innaallagissamik pilersorneqarpoq. Tassanngaanniit innaallagiaq Akiani Inuiattut Ullorsiortarfiup ungasinngisaanit transformatoreqarfimmut ingerlariarluni, innaallagiaq illoqarfimmut ingerlateqqinneqartarpoq. 

Erngup nukinganik nukissiorfik pilersuisinnaajunnaariasaarnissaanut sillimmatissatut sulaatortoq, Muunup aqqutaani Nukissiorfimmiippoq. 

Erngup nukinganik nukissiorfeqarnikkut, Sisimiuni innaallagissamik pilersuineq pinngortitamut akornutaananilu CO2-mik mingutsitsisoqanngilaq. Erngup nukinganik nukissiorfimmit innaallagiaq sinneruttoq kiassaateqarfimmut ingerlateqqinneqartarpoq. 

Kiassaateqarfiit

Nukissiorfiup Qeqqata Kommuniatalu suleqatigiinnerisigut illoqarfimmut kiammik pilersuisoqarpoq. 

Sisimiuni illut amerlanersaat kissarsuutinik uuliatortunik kiassarneqarput kiisalu inissiat, suliffeqarfiit allallu illorsuit il.il. kiassaateqarfinnit kiammik pilersorneqarlutik. Najugaqarfimmut kiammik pilersuivik, illoqarfiup kujasissortaani ikuallaaviup ungasinngisaaniippoq. 

Taamaalilluni ikuallaavimmit kiak sinneruttoq aamma kiammik pilersueqataavoq, najugaqarfiillu tassanngaanniit kiammik pilersorneqartuni kiassaateqarfiit kiammik amigaateqartoqalernissaanut sillimataallutik. 

Eqqagassat

Eqqagassalerineq, ilaatigut namminersortunut suliariumannittussarsiuunneqarsimasoq kommunimit isumagineqarpoq. 

Eqqagassat pitsaanerusumik immikkoortiterneqartalernissaat, eqqagassallu ikilisinneqarnissaat sulissutigineqarpoq. Ilaatigut aamma nunaqarfinnit eqqagassanik tigusisinnaalluni, eqqagassalerinerlu pitsanngorsarneqarnissaanut qulakkeerinnissutaasinnaalluni anginerusumik ikuallaaveqalersinnaaneq misissorneqarpoq. 

Ulluinnarni eqqarneqartartut, eqqagassallu annerit katersorneqartartut amerlanersaat illoqarfimmi ikuallaavimmi ikuallanneqartarput. Taamaakkaluartoq eqqagassat tamakkerlugit ikuallaavimmi ikuallanneqarsinnaaneq ajorput, taamaattumillu ikuallaaviup eqqaani ikuallatassat amerliartuinnarsinnaasarlutik. 

Eqqagassat ulorianartut, matumani elektronikkinit eqqagassat, uuliakut, qerititsivikut assigisaallu, qalorsuit, saviminikut batterikullu ilanngullugit sapinngisamik immikkoortiterneqariarlutik atoqqitassanngorlugit nassiunneqartarput, taamaanngippat isumannaatsumik sequtserneqartarlutik. 

Pilersaarusiornerup nalaani nutaamik ikuallaaviliortoqartariaqarnissaa naatsorsuutigineqassaaq. Ullumikkut asfaltiliorfiup kujataata-kippasissortaani nutaamik ikuallaaviliortoqarsinnaanissaanut nunaminertamik immikkoortitsisoqarpoq. 

Kuuffissuit

Kuuffissuarnut tunngasut assigiinngitsut kommunimit isumagineqarput. 

  • Illunit 1200-t 1300-llu missaanniittunit imeq mingunnikoq (anartarfinnit kuuffinniillu) kuutsitaq kuuffissuakkut immamut kuutsinneqartartoq.
  • Illunit 500-t missaanniittunit imeq mingunnikoq nunaannarmut kuutsinneqartartoq.
  • Illut 500-t missaanniittut imeq mingunnikoq tankinut imaarneqartartunut kuutsinneqartartoq.
  • Illut 300-t missaanniittut igittakkanik perusuersartarfitallit, puussiartaat anartaajaalerivimmit immamut nakkartinneqartartut. 

Illoqarfiup annersaa kuuffissuaqarpoq. Suliffeqarfiit inissiaqarfiillu nutaat tamarmik kuuffissualersorneqartarput, taamaalilluni imeq atornikoq kuutsitaq kuuffissuakkut kuutsinneqartarnissaa qulakkeerneqartarpoq. Kuuffissuarnit kuutsitat piffissap sivikitsuinnaap iluani aanngarnissaat, kuutsitallu akornutaannginnissaat pillugu kuuffissuit immamut nalinginnaasumik sarfartuunut attaveqarput. 

Ataasiakkaani, soorlu Kangerluarsunnguamut erngup aqqutaa Kangerluarsunnguaq sinerlugu umiarsualiviup tungaanut ilaneqassasoq eqqarsaatigineqarpoq. Ilaatigut tinittarnera ulittarneralu malillugu kuutsitsisarnissaq eqqarsaatigineqarluni. 

Illut qalianit nunamiillu kuuttartut nunamut, kussinernut assigisaannullu kuutsinneqartarput. 

Sisimiut illoqarfiani, nalinginnaasumik ilaqutariinnut ataatsimut illutoqqat affarleriitoqqalluunniit 300-t missaanniittut puussiartalertakkanik suli perusuersartarfeqarput. Tamakkunani kuuffissualersuinissaq siornatigut sulissutigineqarnikuuvoq, kuuffissuarnulli attavilersinneq akisoqimmat, pingaartumillu najugaqarfioreersuni akisoqimmat, tamanna iluatsitsiviuvallaarsimanngilaq. Kuuffissualersuinermut atatillugu illuutillit aamma aningaasartuuteqarnissaannut piumasaqarnissamut inatsisitigut periarfissaqanngilaq, taamaattumillu illoqarfimmi illut tamarmik kuuffissuarnut attavilerneqarniassammata, pilersaarusiornerup nalaani inatsisinik allannguisoqarnissaa naatsorsuutigineqarluni. 

Tele

Internetsimut, oqarasuaatinut, isiginnaarutinullu nalinginnaasumik attaveqaatit Tele Post-imit isumagineqarput. Nalinginnaasumik attaveqaatit saniatigut neqeroorutit namminersortunit isumagineqarput: Sisimiut TV aamma Masanti. 

Inuiaqatigiit nunarsuarmi ingerlalluassappata, internetsimut oqarasuaatimullu attaveqaatit pitsaasuusariaqarput. Inuutissarsiornermi ilinniartitaanermilu ataavartumik nunarsuarmut attaveqarsinnaassappata, tamanna killissatut piumasaqaataavoq. 

Imaatigut kabelip siunissami qaninnerusumi ingerlateqqinneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, Europamut Amerikamullu attavilimmut, Nuummiit Sisimiunut. Telemik attaveqarnermut imarisinnaasaanik sillimanermullu pisariaqartitamik nutarterineqalissalluni. 

Sisimiut Umiarsualiviani Sallinnguani helikopterinut mittarfeqarluni telestationeqarpoq. Nunap immikkoortortaa immikkut piumasaqaateqarfiusoq, pingaarnertullu aalajangersakkani takuneqarsinnaapput.