Uaniipputit: Saqqaa Illoqarfinnut nunaqarfinnullu pilersaarutit Sisimiut Aqquserngit aqqusineeqqallu aaqqissuussaanerat

Greenlandic   Dansk
Sisimiut Attaveqaatit/ Umiarsualivik/ Mittarfik Aqquserngit aqqusineeqqallu aaqqissuussaanerat Illoqarfiup qeqqa Inissiaqarfik/najugaqarfik Inuutissarsiuteqarfik Suliffeqarfiit Sunngiffik Ilinniarfiit allat Kulturikkut kingornussat Teknikkikkut atortuutit Sisimiut nunataat Namminersorlutik soqutigisaat Aalajangersakkat Maniitsoq Atammik Napasoq Kangaamiut Itilleq Sarfannguit Kangerlussuaq Nalinginnaasumik aalajangersakkat Aalajangersakkat

Aqquserngit aqqusineeqqallu aaqqissuussaanerat


Aqquserngit atorneqartarnerinut atorneqarnerpaaffiinullu agguataarneqarnissaat kommunip pilersaarusiorfigineqarneratigut anguniarneqarpoq. Tamanna siunissami aqqusinniornissami tulleriiaarinissami tunngaviuvoq, soorluttaaq aqquserngit ataqatigiinnerisa atorneqarnerisalu ataqatigiilersinneqarnissaat qulakkeerneqassasoq. Ilutigalugu angallannerup isumannaatsuutinneqarnissaanut tunngaviuvoq. 

Aqquserngit tullinnguuttut sulissutigineqarput:

  • Pingaarnertut aqquserngit
  • Aqquserngit angallaffiunnginnerit
  • Najugaqarfinni aqquserngit 

Aqquserngit pingaarnerit biilinut sunulluunniit, aamma angisuunut bussinullu illoqarfimmut tikikkuminarsaataapput. Aqqusinerni taakkunani angallattut kikkulluunniit – assersuutigalugu pisuinnaat, sikkilertut motorinillu angallatit immikkoortinneqarnissaat sulissutigineqarpoq. 

Aqquserngit angallaffiunnginnerit illoqarfiup immikkoortortaannut atassuseqaataapput. 

Najugaqarfinni aqquserngit, najugaqarfinniinnaq aqquserngiupput. 

Pingaarnertut aqquserngit ineriartortinneqarsinnaanissaat qulakkeerumallugu, illoqarfimmi tunngavigisat pingaarnermi siunertanut nutaanut atassuteqaataasussanut aqquserngit atassuteqaataasut arlallit ilanngunneqarput. Aqquserngit aqqusinernut allanut atassuteqaataasinnaasut, takussutissatut ilanngunneqartumi toorneeqqatut ilisarnaaserneqartuni takuneqarsinnaapput. 

  • Akiani najugaqarfissiaq avannaqqullugu qaarsoq sinerlugu Kangerluarsunnguami inuutissarfiorfissamut (B8) attaveqarluni aqqusineq. Aqqusineq taanna Akiani najugaqarfissianut tamanut attaveqartitsivoq, najugaqarfissiallu inuutissarsiorfinnullu attaveqartitsilluni. Kangerluarsunnguup kangia-tungaani immikkoortortat annertusineqarnissaannut periarfissiissalluni. Inaarutaasumik isumannaallisaaneq eqqarsaatigalugu illoqarfiup mittarfiullu akornanni allatigut aqqusiisoqarnissaanut periarfissiissaaq.
  • Mittarfiup aqqutaani umiarsualivissamut inuutissarsiorfissamullu 7 kilometerit missaannik takitigisumik aqqusinniortoqassasoq pilersaarutigineqarpoq. Aqqusinniornermi kilometeri siulleq naammassineqaannartoq inuutissarsiorfissaq nutaaq, mittarfimmut atatillugu atorneqarsinnaasoq ammaanneqassaaq.
  • Aqqusinersuaq nangillugu Alanngorsuarmut aqqusinniortoqarnissaa pilersaarutigineqarpoq, taamaalilluni aasaanerani ukiuuneranilu sammisassatigut periarfissat takornarialerinikkullu periarfissat annertusineqarsinnaassallutik.
  • Kiisalu Alanngorsuarmut aqqusineq, Aqqutikitsumi sisorartarfissamut attaveqarluni, Kangerlussuarmut nanginneqassasoq pilersaarutigineqarpoq. 

1.1.1.  Pisuinnaat aqqutaasa aaqqissuussaanerat

Illoqarfimmi pisuinnarluni sikkilerluniluunniit angallanneq soqutiginarsarniarlugu ajornaatsuutinniarlugulu kiisalu innarluutillit angallannikkut periarfissaat annertusiniarlugit, pisuinnaat aqqutaasa aaqqissuunneqarnerat annertusineqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Inunnik angallassineq sapinngisamik avatangiisinut innarliutaannginnissaa, biilinillu angallannerup annikillisinneqarnissaa anguniagaavoq. Ilutigalugu pisuinnaat sikkilertullu, minnerunngitsumik meeqqat sikkilertut eqqarsaatigalugit angallanneq isumannaannerulersinneqassaaq. 

Atuarfinnut ilinniarfinnullu isumannaatsumik angallaffiulernissaat, pisuinnaallu aqqutaat innarluutilinnit atoruminarsarneqarnissaat immikkut isiginiarneqarpoq. 

  • Akianut ikaartarfik pisuinnarnut aqqusinniorfigalugu, Nukissiorfillu saneqqullugu Laarsikkut aqqutaata tungaanut qaarsummi majuartarfiliinikkut, tassanngaanniillu pisuinnaat aqqutaa illoqarfiup qeqqanut ingerlasussanngorlugu Akiata illoqarfiullu qeqqata akornanni pisuinnarnut aqqusiornissaq. 
  • Umiarsualivimmit Pisiffiup tungaanut Aqqusinersuaq sinerlugu pisuinnarnut aqqusiornissaq pilersaarutigineqarpoq. 
  • Pisuinnarnut, sikkilertunut, kaassuartunut il.il. angallannermi pissutsit pitsanngorsaavigiumallugit, illoqarfillu qeqqata ineriartortinneqarnera siuarsarumallugu, Pisiffiup Brugsenillu akornanni aqquserngup sinai illugiimmik pisuinnarnut aqquteqarnissaat pilersaarutigineqarpoq. 
  • Aqquserngit pingaarnerit pisuinnaat, sikkilertut kaassuartut il.il. annertuumik aamma angallaffigisaat tamaasa sinerlugit pisuinnarnut sikkilertunullu aqqusiinissaq. Ilaatigut aqqusinernit pisuinnaat aqqutaat naannerulersillugit aqquserngit akornanni aqqusiinikkut. 
  • Illoqarfimmi tikikkuminarsaaneq annertusiniarlugu najugaqarfiit akornanni pisuinnarnut, najugaqarfiit nunaminertallu akornanni pisuinnarnut aqqusiorneq. 

Pitsorluttut allallu illoqarfimmi ajornaatsumik aamma angallassinnaaniassammata, Sisimiut illoqarfiani aalajangersimasumik ingerlaartartunik busseqarpoq.


 

Killiffik attarissallu

 

Uannut suna atuuppa

  • Kommunimi pilersaarut
  • Kummunimi pilersaarummut tapiliussaq
  • Attavissat