Uaniipputit: Saqqaa Illoqarfinnut nunaqarfinnullu pilersaarutit Kangerlussuaq

Greenlandic   Dansk
Sisimiut Maniitsoq Atammik Napasoq Kangaamiut Itilleq Sarfannguit Kangerlussuaq Attaveqaatit Aqquserngit aqqusineeqqallu aaqqissuussaanerat Illoqarfiup qeqqa Inissiaqarfik/najugaqarfik Inuutissarsiuteqarfik Suliffeqarfiit sunngiffillu Teknikkikkut atortuutit Kangerlussuaq nunataat Namminersorlutik soqutigisaat Aalajangersakkat Nalinginnaasumik aalajangersakkat Aalajangersakkat

Kangerlussuaq


Kangerlussuaq nunaqarfiuvoq allaasoq. Sakkutooqarfiup mittarfiatut pilersitaq, sakkutuut ilusilersoriaasianik sanaartoriaasianillu maannamut suli malunnaatilik. 

Illoqarfik nunami annertuumi siammarsimavoq, illoqarfiup ilaanut pingasunut – sisamanut aqquteqartoq: Illoqarfik kujataaniittoq, ullumikkut illoqarfittut ineriartortoq. Mittarfeqarfik, tassani tikittarfik/aallartarfik mittarfiullu akunnittarfia, aammalu mittarfimmi sulisut inissiaqarfiat inissisimalluni. Gl. Lejr annikituinnarmik sammisaqarfiusoq, immaqalu aasaanerani taamaallaat sammisaqarfiusoq. Naggataagullu umiarsualivik illoqarfiup kujataata-kippasissuani15 km.-isut ungasitsigisumiittoq. 

Sakkutooqarfiit mittarfiinut ingerlatsinermut teknikkikkut atortorissaarutinik, timmisartunullu ikummatissaanut tankeqarfinnik nuna annertuumik malunnaateqarpoq. 

Aqqunserngit Kalaallit Nunaani immiikkullarissuupput. Kangerlussuarmi illoqarfik qimalaarlugu biilinik ingerlasoqarsinnaavoq, taamaaliornikkullu pinngortitaq misigineqarsinnaalluni, ilaanneeriarluni pinngortitaq uumasutigut illoqarfimmut qanillingaatsiarsinnaasarpoq. 

Kangerlussuaq inissisimanermigut, immikkuullarissumik sermersuarmik illoqarfimmiillu qaqqat sikoqanngitsut annertuumik misigisaqarfiginissaanik periarfissiilluarpoq. 

Kangerlussuarmi tunngavissatut pingaarnertut ingerlatsivissaq tassaavoq, mittarfiup ineriartortinneqarnissaa, taassumali saniatigut aamma takornariaqarnikkut periarfissat annertupput. Periarfissaq Qeqqata Kommuniata ingerlatsinermut pilersaarutip akuerinerasigut ineriartortinneqarnissaanut periarfissiisoq. 

Kangerlussuarmi innuttaasut 1999-imiit 2011-ip tungaanut ineriartornerata misissuinerani 2024-imi innuttaasut 671-iunissaat takutippaat. Tassungali apeqqutaavoq 1999-imiit 2011-ip tungaanut ineriartorneq pitsaasoq taamatut ingerlaannassanersoq. Ukiuni arlaqartuni ingerlasuni Kangerlussuarmi inuttaqarnikkut ineriartorneq ataavartuusimavoq, naak qitiusumik Nuummi imarpik qulaallugu mittarfiliortoqarnissamik kissaateqartoqaraluartoq, taamaalillugulu mittarfik matuniarneqarluni. 

Kangerlussuarmi inuutissarsiutitigut periarfissanik ulikkaarpoq, uani Kommunip pilersaarusiorneqarnerani aallaaviusunik, taakkulu Kalaallit Nunaanut tamarmut iluaqutaasumik ineriartortinneqarsinnaasut. Minnerunngitsumik takornariaqarnikkut periarfissat atorneqarnngitsut pineqarput, aammali ilisimatusarnermi qitiusutut nuna sanaartorfigineqarsinnaavoq, Europap Amerikallu akornanni mittarfiup inissisimaneranut periarfissanik atuinissaq, soorlu Cargocenter. 

Qeqertarsuullu nunataata avannaatungaani takornariaqarnermi Kangerlussuaq silap pissusaatigut aalajaatsuusoq aqqusaarfigineqartartuulluni, avannaanilu takornariaqarnerat assigiimmik angallannermik ingerlaneqartuassappat, taava Kangerlussuup ingerlajuarnissaa pisariaqarpoq  


 

Killiffik attarissallu

 

Uannut suna atuuppa

  • Kommunimi pilersaarut
  • Kummunimi pilersaarummut tapiliussaq
  • Attavissat