Uaniipputit: Saqqaa Eqqarsaatersuutit pingaarnertullu ilusissat Pingaarnertut aaqqissuussineq Kulturikkut kingornussat

Greenlandic   Dansk
Eqqarsaatersuutit Pingaarnertut aaqqissuussineq Illoqarfiup aaqqissuussaanera Attaveqaatit ataqatigiinnerlu Innuttaasut nikerarnerat Inuutissarsiutit suliffissallu Kulturikkut kingornussat Nunaannaq Pilersuineq eqqagalerinerlu Imminut napatissinnaaneq Namminersorlutik soqutigisaat

Kulturikkut kingornussat


Maani kommunimi kulturikkut kingornussassat nunap timaani siammarsimasuupput inuit kultu­rerisimasaasa qimataat aammalu illoqarfinnut nunaqarfinnullu atatillugu illut eqqarsaatigalugit inuit kulturianeersuullutik, aammalu illoqarfinni nunaqarfinnilu niuertoqarfinni aalisakkeriner­millu tunisassiorfiusarsimasuniit illut suli atatinneqartut, kiisalu sorsunnersuup aappaaniit sor­sunnersuarmilu nilllertumi amerikamiut sakkutooqarfii. 

Qeqqata Kommuniani sikuneq ajortumi nunatat annertoorujussuupput periarfissarpassuarnillu ulikkaarlutik, kalaallillu kulturianni, tamatumani piniarneq, aalisarneq silaannarmilu inuuneqar­nermut nukissaqassutsimut annertuumik pingaaruteqarlutik, Kalaallillu Nunaanni piffissap ilaa­tigut sakkortuumik silaannaqarfiusumi inuit piuinnarnissanut tunngaviusimallutik pingaarute­qartut.   

Qeqqata Kommunianut anguniagaavoq,Sisimiut Kangerlusuullu/sermersuup akornanni nuna Unescop eriagisassatut allattorsimaffianut ilanngunneqarnissaa. Ilaatigut kulturikkut kingornus­sassat qajannartut illersorniarlugit, ilaagitullugu kulturikkut kingornussassat sammineqarnerata aallartinneqarnissaaata takornariaqarnikkullu periarfissat pingaarutillit atorluarlugit, tamaa­lillunilu oqaluttuarisaanerup oqaluttuarineqarnissaata qulakkeerneqarnissaa. 

Unesco-p eriagisassatut allattorsimaffianut ilanngussassatut immikkoortitassatut toqqagaagal­lartut kommunip pilersaarusiorneqarnerani ilanngunneqarput, soorluttaaq asimioqarfiit qimatallu pingaarnerit takornarianit anguneqarsinnaalernissaannut, aqqusinernik appakaaffissanik/pisuinnarnut aqqutinik siunnersuutit ilanngunneqartut.

Suliniut NIIP-imik suliniutaavoq Nunatta Katersugaasivianik Namminersorlutillu Oqartussat pe­qatigalugit kivinniarneqartoq. 

Illoqarfinni nunaqarfinnilu ataasiakkaani arlalinni 1940-kkut tikillugit kalaallit nunasisarsimane­rini illunik ujaqqanillu illuikkat paarineqarsimapput, kisianni niuertoqarfinniit illut, niuertut il­lui, quersuit, oqaluffiit napparsimaviillu 1750-ikkunneersut paarilluarneqarsimapput. Ullumik­kut illut amerlasuut eqqissisimatitaapput. 

Illut eqqissisimatitat pillugit allattorsimaffimmik kommunip pilersaarusiorneqarneranut siunner­suummi ilanngunneqassapput.