Uaniipputit: Saqqaa Eqqarsaatersuutit pingaarnertullu ilusissat Pingaarnertut aaqqissuussineq Inuutissarsiutit suliffissallu

Greenlandic   Dansk
Eqqarsaatersuutit Pingaarnertut aaqqissuussineq Illoqarfiup aaqqissuussaanera Attaveqaatit ataqatigiinnerlu Innuttaasut nikerarnerat Inuutissarsiutit suliffissallu Kulturikkut kingornussat Nunaannaq Pilersuineq eqqagalerinerlu Imminut napatissinnaaneq Namminersorlutik soqutigisaat

Inuutissarsiutit suliffissallu


Qeqqata Kommuniani inuutissarsiornermut periarfissat amerlasoorpassuit suli atorluarneqan­ngitsut nalilerneqarpoq, tamaalillunilu inuutissarsiutini pioreersuni ineriartortitsinissamik piler­sitsinissamut periarfissarpassuaqarluni, kisianni inuutissarsiutini ineriartortunik taaneqartartuni periarfissat aamma atorluarneqarsinnaapput. Ineriartornissamut periarfissat nalinginnaasut al­laavigalugit uani nassuiaasoqarpoq. 

Sumiiffinni amerlanerni aalisarnikkut piniarnikkullu suliffeqarnermi appariaateqartoqarpoq, ingerlaavartumik qitiusunngorsaanerup, pitsanngorsaanerup aalisariutinik aalisakkerivinnillu killilersuinerup malitsigisaanik ineriartorneq ingerlaannartussatut naatsorsuutigisariaqartoq. (Taanna aalisarnermut inatsisissamik nutaamik siunertarineqartut ilagivaat). Kommunimi aali­sakkanik tunisassianik annertunerumik pitsanngorsaasoqarsinnaavoq kiisalu tuttunik umimman­nillu suliarinnittoqarsinnaalluni. Tunisassiat pigineqareerput, piffissami matumani suliareqqii­sarneq ilaatigut Polen-imi pisarpoq, tamannalu Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnerup imminut napatinnissaanut ineriartuutaanani.  

Suliffissaqarniarnikkut periarfissat nutaat pineqartillugit annertunerusumik suliffeqarfiit ine­riartortut, takornariaqarneq, erngup nukinga atorlugu nukissat ataavartut, aatsitassarsiorneq aammalu uuliamik gassimillu suliffissuaqarneq sammineqarnerusarput. Inuussutissarsiutinut nu­taanut taakkununnga ataatsimut atuuttuusoq tassaavoq, ilinniartitaanerup pingaaruteqassusia, taamaalilluni nunarsuaq tamakkerlugu suliffeqarfiutillit piumasaqaataannut sulisussat piginnaa­sassaat naapertuunniassammata, taamaanngippat nunarsuaq tamakkerlugu sulisussarsiortaria­qartoqartassammat. Ilutigitillugu akissarsiatigut qaffasissuseq nunarsuup sinneranut unammil­lersinnaasiaqarpoq, tak. erngup nukinga atorlugu nukissiuummik sanaartornermi kineserinik akissarsiakitsunik atuinermik oqallinneq.  

Ileqquusumik inuutissarsiutaasartuniit peeriartorlugu suliffeqarnerup ineriartortinneqarnerata sumut nunasisarnerup ilusaanut annertuumik sunniuteqarsinnaavoq, nunaqarfiit illoqarfiillu akornanni utertarattaarsinnaanissaq takorlooruminaammat. Inuutissarsiornissamut periarfissat nu­taat, illoqarfinnut atatillugu pilersikkiartuaartinneqartarnissaat naatsorsuutigineqarsinnaavoq. Ungasissutsit ataatsimut isigalugu annertuaallaarput isumannaatsumillu assartuisinnaaneq anni­kippallaarluni. 

Kommunip pilersaarusiorneqarnerani, inuutissarsiutinik ine­riartortitsinissamik periarfissanik tamanit atorneqarsinnaasunik pilersitsoqarnissaa tamaviaarutigineqarpoq, isumal­luarnartumik kisianni aamma piviusorsiortumik tunngavilimmik, aammalu sapinngisamik inuu­tissarsiuutit ataqatigiissusaat siammasinnissaa, taamaalilluni Qeqqata Kommunia siammasissu­mik inuutissarsiornikkut tunngaveqassalluni. Soorlu assersuutigalugu, Maniitsumi aluminiumik pilersaarut suliffissuaqarnikkut tunisassiorsinnaanermut periarfissiititsinsisamut atorluarneqarsinnaa­nissaa sammineqartoq.

Nunaqarfinni inuutissarsiutitigut annertuumik ineriartortitsinissaq takornariaqarnermi, aatsitas­sarsiornermi nunaqarfinnut qanittumi aatsitassarsiorfimmik pilersitsisoqassappat, imaluunnit immikkut killilikkamik immikkut nerisassanut tunisassiornermiinnissaa naatsorsuutigineqarsin­naavoq.  

Illoqarfinni nunaqarfinnilu inuutissarsiutinik suliffissaqartitsiniarnikkullu ineriartortitsinissamut periarfisanik pilersitsissagaanni, sumiiffinni ataasiakkaani pinngortitap tunniussinnaasai aam­malu ineriartornermik kivitsisinnaasut inuit piumassusillit tapersersornissaat pingaaruteqarpoq.