Uaniipputit: Saqqaa Eqqarsaatersuutit pingaarnertullu ilusissat Pingaarnertut aaqqissuussineq Innuttaasut nikerarnerat

Greenlandic   Dansk
Eqqarsaatersuutit Pingaarnertut aaqqissuussineq Illoqarfiup aaqqissuussaanera Attaveqaatit ataqatigiinnerlu Innuttaasut nikerarnerat Inuutissarsiutit suliffissallu Kulturikkut kingornussat Nunaannaq Pilersuineq eqqagalerinerlu Imminut napatissinnaaneq Namminersorlutik soqutigisaat

Innuttaasut nikerarnerat


Kommunip pilersaarusiorneqarnerani nunaminertanut immikkoortitsinissamut tunngaviliisus­samik, illoqarfinnut nunaqarfinnullu ataasiakkaanut innuttaasunut siulittuummik tatiginartumik su­liaqarniarluta periarfissaqarnersoq misissorsimagaluarparput, tamannali periarfissaqarsimangi­laq, ilaatigut innuttaasut amerlassusaasa ikippallaarujussuarneri eqqortarlugit. Taanna suliffis­saqarniarnermi qanoq issusaata ineriartornerata siumut oqaatiginissaanut periarfissakinneranut ilaatinneqassaaq. Ineriartorneq ilaatigut nunarsuaq tamakkerlugu ineriartornermik aammalu Namminersorlutik Oqartussanik aalajangiisarnernik apeqqutitalerujussuummat. 

Kommunip pilersaarusiorneqarnerani nunaminertanut immikkoortitsinissamut tunngaviliisus­samik, illoqarfinnut nunaqarfinnullu ataasiakkaanut innuttaasunut siulittuummik tatiginartumik su­liaqarniarluta periarfissaqarnersoq misissorsimagaluarparput, tamannali periarfissaqarsimangi­laq, ilaatigut innuttaasut amerlassusaasa ikippallaarujussuarneri eqqortarlugit. Taanna suliffis­saqarniarnermi qanoq issusaata ineriartornerata siumut oqaatiginissaanut periarfissakinneranut ilaatinneqassaaq. Ineriartorneq ilaatigut nunarsuaq tamakkerlugu ineriartornermik aammalu Namminersorlutik Oqartussanik aalajangiisarnernik apeqqutitalerujussuummat.

Eqitsimmi ataaniittumi illoqarfinni nunaqarfinnilu ukiuni 1999-imi, 2011-mi 2024-milu innut­taasut amerlassusissaat nalunaarsorneqarput, siuariarnermik kinguariarnermilluunniit paasine­qarsimasut malillugit.  

Eqitsit 2024 eqqarsaatigalugu nalinginnaaleriartortutut isigineqassaaq, ineriartorneriinnartuun­ngitsoq

Qeqqani innuttaasut nikerarnissaat.  

Sumiiffinnut agguataarlugu 1999-imi, 2011-mi 2024-milu innuttaasut amerlassusissaat.

 

1999

2011

2024

Maniitsup illoqarfia

2.951

2.747

2.543

Atammik

231

203

175

Napasoq

117

91

65

Kangaamiut

486

355

224

Sisimiut illoqarfia

5.149

5.498

5.847

Itilleq

121

114

107

Sarfannguit

115

132

149

Kangerlussuaq

417

544

671

Katillugit

9.587

9.684

9.781

Maniitsumi Aluminium

2.951

2747

3.947

Aluminiu ilanngullugu

9.587

9.684

10.981

Illoqarfinni nunaqarfinnilu ataasiakkaani pingaarnertut aaqqissuussinermut immikkoortut ataanni innuttaasut nikerarnerinut nassuiaat taamatut nikerarnermik aallaavilimmit tigusaavoq, ineriar­tornissamut nalinginnaasumut ilanngullugu sumiiffinnilu periarfissat takuneqarsinnaasut malil­lugit. Maniitsumi Aluminiumik aatsiterivissami pisut 1200-nik innuttaqarnerulernissamik pe­riarfissalerlugit ilanngussaapput, tamanna Maniitsumut Greenland Development-imiit missi­liuussinerit pisortatigoortumi ilaatinneqarmata.

Taamaalilluni Kangerlussuup mittarfeqarfiata matoriataarsinnaaneranut imaluunniit annikilli­sarneqarsinnaaneranut pisunik ilanngussisoqarnikuunngilaq, Kangerlussuarmi aammalu asser­suutigalugu Sisimiuni inuutissarsiornikkut periarfissat tamakkiisumik atorneqanngippata, in­nuttaasut nikerarsinnaaneranik takutitsisumik ilanngussisoqarnikuunani.     

Eqitsisip takutippaa, kommuni nalinginnaasumik aalajaatsumik annikitsumillu innuttamigut amerleriaateqassasoq. Nunaqarfiit ilaanni taamaalilluni innuttaasut ikileriarsinnaapput ilaannilu amerleriarsinnaallutik.