Uaniipputit: Saqqaa Eqqarsaatersuutit pingaarnertullu ilusissat Pingaarnertut aaqqissuussineq Imminut napatissinnaaneq

Greenlandic   Dansk
Eqqarsaatersuutit Pingaarnertut aaqqissuussineq Illoqarfiup aaqqissuussaanera Attaveqaatit ataqatigiinnerlu Innuttaasut nikerarnerat Inuutissarsiutit suliffissallu Kulturikkut kingornussat Nunaannaq Pilersuineq eqqagalerinerlu Imminut napatissinnaaneq Namminersorlutik soqutigisaat

Imminut napatissinnaaneq


Ataatsimut isigalugu nungusaataannginneq nukissatsinnik sipaarnissamut tunngasuuvoq, ukiu­nilu kingullerni tunisassiornermut, kiasarnermut assartuinermullu qanoq nukinnik atuinikinne­rulernissamut tunngatillugu sammineqarnerusarpoq. Nunarsuatsinnilu ingammik nukiit ataa­vartut atorluarneqarnissaat aammalu nukinnik atoriikkanik atorluaasinnaaneq sammineqartoru­jussuuvoq.  

Qeqqata Kommuniani Nukissiorfiit peqatigalugit, nukimmik atuinitsinnut takussutissamik aammalu nukissiuutinut systemit pigeriikkatta tamakkiisumik atorluarnissaanut siunnersuum­mik, taamaalilluni systemit imminut suleqatigiissinnaanngornissaanut sammineqarnissamik pi­sariaqartitsivugut. Kommuni nukinnik sipaaruteqarnissaanut pilersaaruteqaruni naleqqutissaga­luarpoq. 

1.1.   Nungusaataanngitsumik nukimmik pilersuineq

Kalaallit Nunaanni nukissanik ataavartunik nukimmik pilersuinissamut periarfissanik atuisinnaasut amerlasuujupput. Maniitsumi alumiuniumik pilersaarutip naqissusernikuuvaa, aatsitassat assigiinngitsut assigalugit nukiit ataavartut nunarsuarmi niuernermi aamma pi­ngaaruteqartuusoq.    

Erngup nukinga maanna innaallagissamik pilersuinermi annertusaanermi anguniagaasoq, atorneqarnerani, nukimmik ataavartumik pilersuinissamut Kalaallit Nunaata periarfissai nungunngillat. Ungasinnerusoq isigalugu nukiit assigiinngitsut ataatsimoortinnerisigut nu­kinnik ataavartunik assigiinngiiaartunik pilersuisinnaaneq qulakkeerneqarsinnaavoq, soorlu assersuutigalugu innaallagissiuutit diesel-tortut atorunnaariartortinneqarlutik. 

Nukiit aallerfiusinnaasut suli atorneqanngitsut taaneqarsinnaasut tassaapput seqerngup nu­kinga, ukiup ilarujussua pilerinarsiartorsinnaasutut naatsorsuutigineqarsinnaasoq, kanger­lussuni inissitat sarfamik pilersuutit, sarfaqarnerpaaffiani erngup nukinganut tapiliutissa­tut pilerinarsinnaasoq aammalu anorip nukinga atorlugu nukissiuutinik pilersitsisinnaaneq periarfissaasinnaavoq.  

 1.2.   Sanaartornermi aaqqiissutissat atorluarsinnaasut

Sanaartornermi aaqqissutissani atorluarneqarsinnaasunut atatillugu, pitsaanerusumik oqor­saaneq aqqutigalugu sipaarsinnaaneq aammalu nukissatigut sunniuteqarsinnaasunik aaqqii­sarneq il.il. sammineqarnerusarput. Issittumi avatangiisinut pitsaasunik aaqqiissutissanik ineriartortitsilluni sulinissamut pisariaqartitsisoqartorujussuuvoq. Immikkoortumi tassani Artek ingeniøritut ilinniarfik sammisaqarpoq.

Sammineqarsinnaasoq alla tassaasinnaavoq, innaallagissamik pilersuineq nukissamik si­paarfiusinnaasoq, ullup unnuallu ingerlanerani assigiinngitsunik akeqartitsisinnaanermik pe­riarfissaasinnaasoq, taamaalilluni ullup unnuallu ingerlanerani innaallagissamik atuinermik siammasinnerusumut tapertaasinnaasoq, aammalu atortorissaarutit innaallagissamoortut in­naallagissamik atuinerannik annikillisitsilluni. 

1.3.   Assartuinermut aaqqissutissat atorluaanerisut.

Nunarsuup sinneranituulli immikkoortoq taanna kinguaattooqqavoq, aammalu nunani is­sittuni maannamuugallartoq biilinik innaallagissamoortunik suli atjornartorsiuteqarnissaq naatsorsuutaasariaqarpoq, nillernera batteriillu suli imminnut ataqatigiissinnaanngim­mata. Taamaattorli illoqarfitsinni aqqusinigut ima naatsigaat, biilit innaallagissamoortut ataasiarlutik immernerminni aqquserngit marlussoriarlutik kaajallassiinnaallugit.

Taamaalilluni assartuinermut immikkoortumi aaqqiissutissanik pitsaasunik atoriaannaaso­qanngilaq, kisianni nunarsuaq tamakkerlugu nukiit ataavartut assartuussinermut aaqqiissu­tissatut atornissaannut aaqqiissutissanik piviusorsiortunik pilersitsiniartoqarpoq, soorlu as­sersuutigalugu naturgas/biogas-imit aallaavilinnik, umiarsuarnut motorit innaallagissa­moortut il.il.. 

Immikkoortumi tassani uagut samminerusassarput tassaassaaq, biilit atornissaanut sanil­liulugu, pisunnissap sikkilernissarlu isumannaannerunissaa orniginarnerulernissaatalu periar­fissinnissaata pilersinnissaa. Tassani peqqinnerunissaq siunertaralugu, pualavallaarnermit inuuneq naallugu nappaataalertartut Nunatsinni aamma takussaaleriartormata.  

1.4.   Nioqqutissanik tunisassiassanik imminut pilersorneq

Sammineqarsinnaasoq alla tassaasinnaavoq nioqqutissanik imminut pilersorneq, taamaalil­luni nunanit allanit pingaarutilinnit tunisisartunut attuumavallaarunnaarluni. Soorunami Kalaallit Nunaat niueqatigiinnernit pinngitsuuissanngilaq, kisianni sumiiffinni nioqqutissa­sanik atuinissap aamma sumiiffinni nioqqutissanik pilersuisinnaaneq sammineqartariaqar­poq, sumiiffimmi pilersuineq qulakkeerniarlugu, kisianni sumiiffinni ineriartorneq nioqqu­tissanik pitsanngorsaalluni suliaqarsinnaaneq qulakkeerniarlugu. Ikuallaavinniit kissap sinneruttup naatitanik naatitsivinni tunisassiornermut atorneqarsinnaassaaq.