Attaveqaatit ataqatigiinnerlu


Attaveqarneq tassaavoq angallannikkut attaveqatatigiinnikkullu inuiaqatigiinnitsinni ataqati­giinnissaanut qassutaasoq. Kalaallit Nunaanni illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik qeqertatuulli pin­ngortitami annertuumi inissisimapput, taamaallaat timmisartukkut, umiarsuartigut, telep attave­qataataatigut ukiuuneranilu qimussitigut/qamuteralatsigut attaveqaateqarluni, inoqarfiit akornanni sumiluunniit aqqusineqarnertigut pilersitsisoqarnikuunngilaq. 

Qeqqata Kommuniani Kangerlussuarmi, Sisimiuni Maniitsumilu mittarfeqarpoq, nunaqarfinnilu tamani pisortat qulimiguulinnut mittarfeerassaanik pilersitsisoqarsinnaaneranut kommunip pi­lersaarusiorneqarnerani periarfissiisoqarpoq, taamaalilluni ilaatigut takornariaqarnikkut inuutis­sarsiuteqarnermi assersuutigalugu qulimiguulinniit sisorartitsinermut atatillugu qulimiguulim­mik missinnaaneq pitsaanerusumik periarfissillugu. 

Qeqqata Kommunianiit isigalugu, Kangerlussuarmi mittarfik aningaasaleeqataalluartuuvoq, tassaSisimiut peqatigalugu takornariaqarnerup ineriartortinnisaanut suli annertuumik tamaani periarfissaqarmata aammalu uuliamik gassimillu suliffissuaqarnerup aatsitassaqarnermullu sul­lissinnissanik neqeroorutit ineriartortinneqarnissaanut aamma aallaaviummat pingaaruteqartoq. Europap aamma Amerikap avannarliup akornanni akunnittarfittut assartukkanik siammartiteri­vittut ineriartortinneqarsinnaanera immaqa periarfissaqarpoq.  

Kangerlussuaq Kalaallit Nunaanni mittarfinni timmisartumik aqqusaarfigissallugu isumannaanner­saavoq, aammalu timmisartumik aqqusaartarneq inuutissarsiornermut annertu­saarnerup soorlu takornariaqarnermut, aatsitassarsiornermut aamma uuliamik gassimullu tun­ngatillugu pingaaruteqartuuvoq pingaaruteqartuassallunilu. Inuutissarsiuutit taakku isumannaat­sumik timmisartumik aqqusaartoqartarnissaanik pinngitsuuisinnaangillat, kinguaattoornerit as­sigisaallu annertuunik akeqartarmata, tunisassiornermilu aamma soorlu ilaasut unnuisussan­ngortunut inissiigallartarnermut aningaasanik annertuunik annaasaqarfiusarlutik. Ilutigitillugulu imarpik qulaallugu mittarfik qaninnerpaaq akunnerni amerlasuuni ungasissuseqarpoq. 

Air Greenland-ip Dash 7-nniata atorunnaasikkiartornerata kingunerissavaa, Maniitsumi Sisi­miunilu mittarfiit allineqarnissaanik pisariaqartitsilernissaq, immaqa 1200 meterit missaanut, taamaalillutik timmisartunut allaanerusunut nutaanut miffiusinnaanngorlutik. Mittarfinnik talli­liinissamut atatillugu annertunerusumik eqaallisaanissaq tulluartuussaaq, taamaalilluni timmi­sartunik assigiinnginnerusunik atuisoqarsinnaalluni.     

Periarfissat pilersaarutitut siunnesuummi ilanngunneqarnikuupput. 

Qeqqata Kommuniani Kangerlussuaq minillugu ukioq kaajaallallugu illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik umiarsuarnik aqqusaarneqartarput. Kangerlussuaq ukiumut marluk pingasoriarluni pajuttumit tikinneqartarpoq, aammalu 2008-mi takornariartaatit ilaasuminnik paarlaatsitsinermut atatillugu 55-eriarlugu tikippaat.   

Sisimiut Maniitsorlu ullut arfineq-marlukkaarlugu RAL-ip pilersuinermut angallataanit tikinne­qartarput, nunaqarfiillu sinneri sapaatip akunnera allortarlugu tikinneqartarlutik. Maniitsoq, Ka­ngaamiutSisimiullu sinersortaammik tikinneqartarput. Nunaqarfiit sinnerini angallatinik inun­nik ilaasoqarnissamut akuerisaasunik attartornikkut imaluunniit inuinnaat angallataat atorlugit tikinneqartarput.   

Qeqqata Kommuniani aasaanerani umiarsualiviit amerlasuut umiarsuarnik takornariartaatinik tikinneqartarput, amerlasuutigullu Kangerlussuarmi aallartittarlutik tamatumalu kingorna sine­rissami nunaqarfiit illoqarfiillu assigiinngiiaartumik tikinneqartarlutik. 

 Kilisaatit Royal Greenland-imut raajanik assagiarsunnillu tunisiniarlutikSisimiuni umiar­sualivik amerlasuutigut tikittarpaat, kisianni Maniitsumi umiarsualivik aamma saarullinnik as­sagiarsunnillu aallaaveqartumik aalisakkerivinnut annikinnernut atugassiaavoq. 

Ullumikkut artornartutigut isikkoqartut ilagivaat, umiarsuartigut sullissinerup ullutsinnut naleq­qussarneqassappat,Sisimiuni, Maniitsumi Kangerlussuarmilu umiarsualiveqarnermut siunerta­linnut nunaminertanik immikkoortitsisoqarnissaa pisariaqartinneqarmat.    

Maniitsumi Aluminiumik aatsiterivimmik pilersitsisoqarneranut atatillugu Maniitsup qeqertaata avannaatungaani umiarsualivimmik nutaamik pilersitsisoqassaaq, nassiussanut assartuinermut atorneqarsinnaasutut naatsorsuutigineqartumik, umiarsualivillu pioreersoq sunngiffimmi umiat­sianut umiarsuarnullu takornariartaatinut sillimmatigineqarsinnaalluni. 

Umiarsualivinnik pingasuusunik tamanik ineriartortitsinissamut kommunip pilersaarusiorneqar­nerani nunaminertanik ilanngussisoqarnikuuvoq. 

Sisimiut Kangerlussuullu akornanni aqqusinikkut attaveqaat. Kalaallit Nunaanni sumiiffinni ikinnerusunituulli nunap timaanik allaanerusumik atuilluarnissamut ammaassisinnaasumik aq­qusinikkut attaveqaammik angilaartumik ineriartortitsiniissamik periarfissaqarpoq, illuatungaati­gullu Kangerlussuarmi mittarfiupSisimiunilu umiarsualiviup akornanni sunniuteqartussamik pilersitsisoqarsinnaalluni, taamaalillunilu attaveqarnermik ataqatigiissumik kalaallit nunaanni immikkut ataqatigiinnermik nukittuumik pilersitsisoqarsinnaalluni. Attaveqaqatigiinneq inuutissarsiutit soorlu takornariaqarnerup, aatsitassarsiornerup aamma uuliamik gassimillu misissuinerup tunisas­siorsinnaanerulluunniit kiisalu sila apeqqutaavallaarunnaarnissaanut ineriartortinneqar­nissaanut pingaaruteqartussaasoq. 

Kommunip pilersaarusiorfigineqarnerani ingerlaarfissatut periarfissanik arlalinnik siunnersuute­qarpoq, aqqutissap pitsaanerpaap toqqarneqarnissaa siunertaralugu misissorneqartussanik, ani­ngaasartuutissat, avatangiiisit allallu soqutiginarsinnaasut eqqarsaatigalugit nalilersorneqartus­saq.